Tyytyväisyyden ylistys

Hilkka Laronia
Published on Feb 19, 2021
Tyytyväisyys edellyttää rohkeutta ja ymmärrystä, tyytyä siihen, mikä on. Voi, mitä mie viisastelen, mutta kyllä tet käsitättä, mitä yritän sanoa. Elämä kertoo, mitä tehä ja jossei kerro, hidastama tahtia, olhan hiljaa vähän aikaa, hipihiljaa ja kohta kukahtaa mielessä, mitä ois hauska tehä. Mutta jos huono kukahus, paan sen merkille ja jos toistuu, alan tutkia, missä ja milloin tuo on tullu. Ylleensä lapsuuessa. Ja sitte vähän kattelen ja kääntelen tuntoa ja päästän sen menheen.

Joskus kyllä pittää ja häätyy itkeä, kovastikki itkeä ja useastikki, mutta pikkuhiljaa sen muistaa ja tunnistaa. Ja voi alkaa harjotella sen päästämistä menehmään hetikko tunnistaa, ahaa se oli tämä juttu. Eikä tartte ennää sitä märehtiä. Oppii ohittaan ja lopulta ei olo putoakkaan, vaikka samantyyppinen tilanne aktivois sen saman tuntheen, voi keveästi tervehtiä sitä paskakukahusta ja päästää irti ja jatkaa ommaa tämän hetken elämää... Nojoo, tuli saarna viikonlopuksi, jättikiitos teille kaikile ja jokhaiselle, oot paras ja rakas, rakastama itteä ja annama pallaa, elämä on ihanaa.

"Surut suorin sormillani
Ilot ilmoille ikuistan
Kyyneleistä kiitän kaikkia
Loruilla lämmittelen"
- Airi Pöykkö Runoja https://www.laronia.com/runo2.html