Hannah Rohkea Regressio 026 Kadonneet sielut

Donate

Hannah Rohkea
Published on Feb 19, 2021
Jos olet kiinnostunut omasta regressiosessiosta, voit varata ajan https://varaa.timma.fi/hannahrohkea ja sieltä löydät myös lisätietoa sessioista.
Tässä sessiossa on näkijänä Heidi Kukka. Heidin kanavat löytyvät täältä YouTubesta nimillä Tunnekukka, jossa hänellä on energioiden tulkintaan perustuvia katsauksia maailmanmenosta, sekä kanava Rakkauden Alkemistit, jolla hän käsittelee liekkimatkan kiemuroita.
Minut löytää nyt myös Tokentubesta kanavalta HannahRohkea.
Vuonna 2008 sain unessa näyn. Se alkoi sellaisella, jonka miellän tavalliseksi uneksi. Siinä unessa oli suuri lukittava puinen pariovinen kaappi. Siellä asui elävä kuollut. En muista avasinko ovet ja jos, niin missä vaiheessa, mutta jossain vaiheessa avasin lukon, sen muistan. Kysyin kuolleelta, että miksi hän oli valinnut jäädä tänne asumaan eikä mennä valoon, kotiin Jumalan luo. Hän sanoi, ettei uskonut sellaiseen ja näytti mihin oli joutunut kuoltuaan.
Sitten tunsin selvästi, että minut siirrettiin ja koin itse tuon paikan. Siellä vallitsi täysi pimeys. Synkkiä hahmoja virtasi massoittain minua vastaan, loputtomana virtana. Ne eivät olleet luurankoja vaan hahmoja, kuin tupakansavusta koostuvia ääriviivoja muistuttaen ihmishahmoa. Harmaita, läpikuultavia ääriviivoja. Suut olivat aukinaisia, vinoja soikioita, jotka ilmaisivat epätoivoa. Sama ilme kuin halloween-naamareilla. Kaikki olivat prikulleen samanlaisia. Kadotettuja sieluja. Siinä paikassa oli äärimmäisen kolkko tunnelma, sieltä oli kaikki ilo poissa. Vallitsi vain syvääkin syvempi epätoivo, tunnelma, jota J.K. Rowling kuvaa Harry Potterin ankeuttajissa. Niillä hahmoilla ei ollut muuta tekemistä kuin vain apaattisina mennä virran mukana. Loputtomiin. Ikuinen kadotus. Sitten minut siirrettiin takaisin. Se oli paikka. Paikka, joka on oikeasti olemassa. Ja minä tunnen, että olen ollut siellä.
Muistan vieläkin, miten tunsin selvästi aamulla, että tuo paikka oli Kadotus ja hahmot kadonneita sieluja, jotka kulkivat ikuisesti ei mistään ei mihinkään, sillä siellä ei ollut mitään, mihin mennä, sillä tuo paikka oli oma ulottuvuutensa.
Intentionamme tälle sessiolle oli katsoa, mitä tästä aiheesta nousisi esille. Tämän mukaan tänne mustaan ulottuvuuteen, Kadotukseen, joutuneet sielut on erotettu ihmiskehoista vääryydellä ja tätä on jatkunut jo tuhansien vuosien ajan. Tällä kaikella on erittäin paljon tekemistä sen kanssa mitä maailmassamme tapahtuu tänä päivänä. Sielun mukana ihmiseltä lähtee omatunto ja jäljelle jää vain kylmä kuori, mieli, joka ei tunne minkäänlaista myötätuntoa ja jota on helppo ohjailla, marionetti. Tällainen ihminen ei voi herätä tekemistensä mielettömyyteen. Vasta kun sielu palautetaan, voi muutos tulla.

Category
Tags

Share Video

  • 560 x 315
  • 640 x 360
  • 853 x 480
  • 1280 x 720

Add to

Flag Video

Rate video

Rate video

Up next
Autoplay